Katselin Hänen kasvojaan, ja tuntui kuin Hän näkisi minut, vaikka kyse on vain patsaasta.
Joka päivä tyttäreni sanoo: ”Isi, haluan mennä katsomaan Jeesusta.”
Ollessani näiden patsaiden ja erityisesti Vapahtajamme patsaan läheisyydessä tuntui lähes siltä, kuin olisin ollut heidän vierellään taivaassa. Jumalan läsnäolo on todellinen. Tunne, jonka sain näiden kauniiden taideteosten vierellä, merkitsi minulle jotain erityistä ja vahvisti todistustani. Tiedän, että Jumala on todellinen, ja tiedän, että Hänellä on erityinen vaikutus meihin jokaiseen.
Vuosia sitten olin LUMINARIA-tapahtuman aikana kirjan signeeraustilaisuudessa lahjatiskillä Ashton Gardensissa, kun Alan ja Karen Ashton astuivat sisään. Pehmeää lunta oli satanut puutarhassa heidän hiuksiensa ja takkinsa päälle. Karen astui luokseni kauniissa, punaisessa lumihiutaleiden peittämässä takissaan. Kyyneleet silmissään hän sanoi: ”Oi Angela, olimme juuri The Light of the World –puistossa. Ristiä kantavan Vapahtajan ympärillä oli riveittäin ihmisiä hiljaa seisomassa kunnioittavassa hiljaisuudessa - noin neljä riviä. Se oli niin kaunista!”
Seurasin hämmästyneenä, kuinka heidän kätensä liikkuivat niin herkällä tavalla pronssin pinnalla heidän lukiessaan tietoja sormien ja käsien tuntohermojen kautta. Ne pysähtyivät usein, erityisesti tutkiessaan eri patsaiden kasvoja. Kyyneleet valuivat heidän silmistään, kun he koskettivat Jeesusta ja sanoivat: ”Voin nähdä Hänet!” Ne kertomukset Jeesuksesta, jotka heidän sormensa olivat lukeneet pistekirjoituksella, heräsivät eloon. Aaltojen kautta he saattoivat aistia Jeesuksen kävelyn veden päällä. Opastajat auttoivat heitä astumaan veteen, jotta he saattoivat polvistua ja löytää tiensä aaltojen yli koskettamaan Jeesusta, kun Hän kulki veden päällä. Kun he löysivät naisen itkemässä polvistuneena Jeesuksen edessä, he riemuitsivat hänen kyynelistään ja heidän ilonsa purkautui heidän omina kyyneleinään.
Rakas ystäväni Renee Carter, joka on myös sokea, siunasi minua, kun koimme hänen havaintonsa siirtyessämme hitaasti patsaalta toiselle.
Hän tunsi kerjäläisen karkeat vaatteet, hänen kasvojensa anovan ilmeen, tipujen piiloutumisen emokanan alle, Jeesuksen polvistumisen ja hiekkaan kirjoittamisen, Lasaruksen hautausvaatteet, Jeesuksen kaulassa, käsissä ja jaloissa Getsemanessa näkyvät suonet, ristin karkeuden, naulojen jäljet käsissä ja jaloissa sekä haavan ylösnousseen Kristuksen kyljessä.
Elämäni muuttui ikuisesti tämän pyhän kokemuksen kautta. Rakkaaksi tullut julistus: ”Aikoinani olin sokea, mutta nyt näen,” sai aivan uuden merkityksen.
Seurasin hämmästyneenä, kuinka heidän kätensä liikkuivat niin herkällä tavalla pronssin pinnalla heidän lukiessaan tietoja sormien ja käsien tuntohermojen kautta. Ne pysähtyivät usein, erityisesti tutkiessaan eri patsaiden kasvoja. Kyyneleet valuivat heidän silmistään, kun he koskettivat Jeesusta ja sanoivat: ”Voin nähdä Hänet!” Ne kertomukset Jeesuksesta, jotka heidän sormensa olivat lukeneet pistekirjoituksella, heräsivät eloon. Aaltojen kautta he saattoivat aistia Jeesuksen kävelyn veden päällä. Opastajat auttoivat heitä astumaan veteen, jotta he saattoivat polvistua ja löytää tiensä aaltojen yli koskettamaan Jeesusta, kun Hän kulki veden päällä. Kun he löysivät naisen itkemässä polvistuneena Jeesuksen edessä, he riemuitsivat hänen kyynelistään ja heidän ilonsa purkautui heidän omina kyyneleinään.
Rakas ystäväni Renee Carter, joka on myös sokea, siunasi minua, kun koimme hänen havaintonsa siirtyessämme hitaasti patsaalta toiselle.
Hän tunsi kerjäläisen karkeat vaatteet, hänen kasvojensa anovan ilmeen, tipujen piiloutumisen emokanan alle, Jeesuksen polvistumisen ja hiekkaan kirjoittamisen, Lasaruksen hautausvaatteet, Jeesuksen kaulassa, käsissä ja jaloissa Getsemanessa näkyvät suonet, ristin karkeuden, naulojen jäljet käsissä ja jaloissa sekä haavan ylösnousseen Kristuksen kyljessä.
Elämäni muuttui ikuisesti tämän pyhän kokemuksen kautta. Rakkaaksi tullut julistus: ”Aikoinani olin sokea, mutta nyt näen,” sai aivan uuden merkityksen.